torstai 7. huhtikuuta 2011

Äitin kaalilaatikko

Aloitetaan perinteistä: Toinen postaukseni onkin siis kuvaelma tuosta lapsuuden mausta, joka kummittelee enemmän mielessä kuin se paras pihvi, "tuhatvuotinen"musta muna, ja majava muhennos yhteensä.

Kaalilaatikko jakaa yleensä mielipiteitä kovin mustavalkoisesti, joko inhoat tai rakastat. Äidin ohjeella tehden olen saanut jopa vannoutuneen kaalinvihaajan santsaamaan. Jotain on siis pakostakin mennyt oikein. Salaisuushan on perinteinen; oikeaa voita ja kuohukermaa. Niillä ei voi mennä vikaan.
Ennen kuin terveysintoilijat lynkkaavat minut täysin, haluan muistuttaa ettei vika ole ruoassa vaan syöjässä. Kohtuus kaikessa, tosin tämä herkku tekee kohtuuden pirun vaikeaksi.


Kaalilaatikkoon 4-6:lle tarvitset:

½ pienen valkokaalin
400g naudanpaistijauhelihaa
2 isoa sipulia
1dl puuroriisiä
lihaliemikuution
1rkl tummaa siirappia
voita paistamiseen
2dl kuohukermaa
suolaa, mustapippuria
2 rkl korppujauhoja

Suikaloi kaali noin. 0,5cm suikaleiksi. Hienonna sipulit.
Keitä suikaloitua kaalia ja riisiä lihaliemessä lähes kypsäksi asti. Ammattitermein al dente.
Ruskista sipulia ja huoneenlämpöistä jauhelihaa pienissä erissä. Pannun on oltava kuuma, jotta jauhelihaan saadaan kaunis ruskestus aikaiseksi, ilman että kaikki nesteet valuu lihasta keittämään sitä. Tarkoitus olisi saada kauniin ruskeaksi karamellisoitunutta sipulia ja voilla ja pippurilla maistettua jauhelihaa. Näistä tulee maku kaalilaatikkoon.
Valuta kaali-riisiseos, mutta säästä osa kaali-riisiseoksen keitinvedestä. Mausta valutettu kaali-riisiseos siirapilla ja suolalla. Lisää joukkoon paistettu sipuli ja jauhelija.
Heitä koko komeus vuokaan. Kaada päälle kuohukerma ja jatka tarvittaessa lihaliemellä, jota jäi kaalin keitosta. Laatikon ei ole tarkoitus uida nesteessä, vaan heti kun pintaa lusikalla painamalla näät nesteen olevan lähes pinnassa, on sitä riittävästi.
Ripottele laatikon pinnelle ohut kerros korppujauhoja. Meidän äiti huijasi vielä laittamalla pieniä voinokareita pinnalle.
Paista 200 asteessa noin tunti, tai kunnes neste on imeytynyt.

Kaalilaatikko on parhaimmillaan vasta seuraavana päivänä. Kumma juttu vain että teet miten ison satsin tahansa, on laatikko kadonnut kaapista seuraavaan päivään mennessä.
 Minä vielä aamulla haaveilin että saan kivan kuvan lounas-annoksestani. Pettymys oli karvas.

Parasta Äitin kaalilaatikko on mummon puolukka-kurpitsa hillon kera. Naputtelen ohjetta sitten kun seuraavan kerran sattuu kurpistaa kaupassa vastaan ja voin tehdä hilloa kuvien kera.

1 kommentti: